Kauan sitten, muinoin Hämeentietä ajaessani, katseeni kiinnittyi kaupan nimeen: Tokmanni. Hämmästelin mielessäni, miten kummallinen nimi on annettu kaupalle. Ensimmäinen mielleyhtymäni tuli näet nimen alkuosasta "Tok", jonka entisenä ruotsalaisena päättelin viittaavan sanaan narri tai hölmö. Toisaalta "manni" ei tuntunut sopivan samaan yhteyteen ja mielestäni nimen olisi pitänyt olla Tokman, Hölmömies.

Sitten muistelin lapsuusaikaa, jolloin Ruskeasuolla oli kuraiset kärrytiet ja hökkelikylä, jota kutsuttiin nimellä "Köyhien Stokka". Siellä oli kaikenlaista romua ja rompetta. Liekö kukaan tiennyt kyseisen yrityksen oikeaa nimeä. Se oli ehkä saanut tunnetun nimensä asiakkaiden huumorin pohjalta ja nimi jäi ihmisille elämään.

Mikä ajatus lienee Tokmannin nimen antajalla ollut taustalla? Liittyikö siihen jotain outoa yksinkertaisuutta, kun haluttiin jäljitellä kahta eri nimeä - yhtä virallista ja yhtä epävirallista? Myöhemmin kaupan perustaja tuli tv:stä tutuksi, eikä häntä millään muotoa voinut pitää hauskana, joten huumorista ei liene kysymys. Ehkä moottorina on toiminut jokin kateuden tapainen voima tai jääräpäisyys, mitkä oikeastaan sopisivat paremmin kuvaan. Nimen vuoksi käräjöintikin sopii tuohon kuvaan kuin nyrkki silmään.  

Muistelen, että sittemmin kaupan perustaja "osallistui" eduskuntavaaleihin Kehittyvien maakuntien Suomi -nimisen yhdistyksen kautta. Kun tästä nousi hulabaloo, hän veti näyttävästi pois jonkun arvonimihakemuksen. Onko kysymyksessä jonkinlainen kaupan alan täysverinen kingi vai ärsyttävä juntti?

Nämä ajatukset tulivat mieleeni, kun selailin viime viikon Talouselämää. Lehdessä kerrottiin, että Tokmanni-konsernin toimitusjohtajaksi tulee herra, joka on Stockmannin entinen varatoimitusjohtaja.

Kuinka ollakaan kyseinen henkilö on ollut viime kuukaudet erityistehtävissä (kts. edellinen postaus) toimitusjohtajan alaisuudessa - kotona, poissa työpaikalta!

On tunnettu tosiasia, että yritykseen on hyvä rekrytoida sellaisia työntekijöitä, joiden arvomaailma sopii yhteen yrityksen arvomaailman kanssa. Veikkaan, että tässä on vakka löytänyt kantensa.