Ei, hyvänen aika! Kamala ajojahti alkoi, kun Audi-pomo Esko Kiesi vertasi autoa naiseen. Eikö liike-elämästä tosiaan isompia roistoja löydy?

Kiesihän luonnehti näköis-Annan "Mies puhuu naisesta -sarjassa", että auton ulkonäkö viimeistellään jousituksilla ja pyörillä ja naisen ulkonäkö nilkoilla ja kengillä. Kenkien ystävänä mielipide on suorastaan hauska! Ja jos tarkemmin katsoo, niin kyllä tasapohjaiset kengät latistavat monet hyvätkin sääret, kun taas korot kohentavat monien ulkonäköä.

Aika huvittava oli sekin lausahdus, mihin hän tarvitsee naista. Tietysti pitämään miestä hyvänä, sanoo tämä pokkana! Jotkut sitten ihmettelivät, kuinka se kehtaa sellaista sanoa. Minä sanon, että tottahan toki, ihan samalla tavalla kuin miestä tarvitaan pitämään naista hyvänä! Voihan heitä sitten johonkin muuhunkin tarvita, mutta se on toinen juttu.

Ja kun luin, että hänen parisuhteensa menee karille silloin, kun nainen ei enää silitä hänen paitojaan, mietin vain, että meistä ei sitten tulisi paria, vaikka sääret kelpaisisivatkin. Minä kun en silitä miesten paitoja, enkä sen puoleen paljon muutakaan. Pesulat ovat sitä varten. Mutta jos hän ajattelee noin, niin ei kai se sentään potkujen aihe liike-elämässä ole. Vai onko?

Kovin juttu oli kai sittenkin se, että Kiesin mielestä naiset pärjäävät työelämässä huonommin, koska joissakin tilanteissa käyttävät ja näyttävät tunteitaan, jolloin järki jää taka-alalle. Uskon, että tämä aiheutti älähdyksen, sillä eihän kukaan sellaista voi tunnustaa! Eivät naiset, koska pelkäävät menettävänsä kasvonsa, eikä miehet, koska pelkäävät että heitä syytetään sovinisteiksi.

Mutta tottahan se on! Olen nähnyt naispäällikön silmistä valuvan krokotiilinkyyneleitä, kun hän menetti tilanteen hallinnan. Itku oli hillitöntä ja teki läsnäolijoiden (myös naisia) olon tukalaksi ja vaivautuneeksi. Olen nähnyt naisten menevän itkien vessaan tai tulevan sieltä kyynelehtien pois. En muista koskaan nähneeni kyyneleitä yhdenkään miehen silmissä töissä. Kuuluuko tunteiden näyttäminen työpaikalle? Tästä voisi keskustella enemmänkin, mutta kenenkään ei ole tarvinnut pyytää eroa, siksi että on kyynelehtinyt.    

Huomionarvoista tässä ajojahdissa onkin se, että Kiesin haastattelu oli media- ja markkinointiväelle räätälöidyssä Annan erikoisnumerossa. Kiesi kai kuvitteli voivansa olla oma itsensä omiensa parissa ja antoi tunteen mennä järjen edelle. Kova oli kaverille opetus!   

Joku firma pisti kyselyn (miksi?), miten Kiesin mielipiteet vaikuttavat, ja sen mukaan yli puolet vastasi jättävänsä Audin ostamatta. No, huh, huh! Kysyisivät mieluummin, moniko myy Audinsa pois tämän jutun perusteella.

Minä en ainakaan! Paitsi jos ne alkavat siellä nyt tekopyhäilemään oiken tosissaan.