Meillä suomalaisilla on ilmeisen pitkä pinna ja hyvä huumorintaju, ja ne nousevat näkyviin varsinkin kriisitilanteissa. VR:n osalta pinnan pituus käy ilmi Tarja Halosen leikinlaskusta, kun junamatka oli keskeytynyt jarrujen hirttäessä kiinni: ”VR:n pitäisi alkaa järjestää elämysmatkoja”.

Todellisen elämyksen VR aiheutti vuoden alussa helsinkiläisen hotellin aamiaisasiakkaille ajamalla junan seinän läpi kokoustiloihin. Asiakkaat saattoivat hekotella, että junaa pienemmästä syystä eivät kokousta olisi peruuttaneetkaan.

Valtaisat naurut laukaisi aikaisemmin talvella VR:n tiedote, jossa kerrottiin yhtiön varautuvan tuleviin pakkasiin ja lumisateisiin peruuttamalla ennakolta useita vuoroja ja jatkamalla liikennöintiä supistetuilla vuoroilla. Kerrassaan mieletön ja tragikoominen tapa varautua liiketoiminnan tuleviin ongelmiin, peruutetaan palvelut!

Yksilöt toimivat talvella eri periaatteella, eli sisulla. Kun muualla maailmassa jäädään kotiin maan peittyessä yön aikana paksuun lumeen, me teemme ensin lumityöt ja lähdemme sen jälkeen töihin. Tavallinen sisupussi on kuitenkin pulassa, kun heikoin lenkki eli VR pettää. Myöhästelevät junat ovat piinanneet pahimmillaan päivittäin yli 10 000 sellaista matkustajaa, jotka ovat riippuvaisia raideliikenteestä, eli heitä, jotka ovat ostaneet VR:n kuukausilipun.

VR:n liikenne on surkuhupaisaa ja se huvittaa ihmisiä. Toisaalta kieliikö nauru myös toivottomuudesta? Onko niin, että nauretaan, kun ei enää muuta voi?

Miten yritys voi toimia monta kuukautta näin? Satunnaiset ja pahimpien pakkas- ja lumipäivien ongelmat voi vielä ymmärtää. Mutta jos kalustomurheita on jatkuvasti ja liikenne pätkii päivittäin, ei voi välttyä ajatukselta, että yhtiön ongelmat ovat syvällä johtamisessa. Talven myöhästelyistä on kertynyt VR:lle miljoonatappiot ja lisää tulee.

Vaikka VR:n toiminta herättää hilpeyttä, niin paikallisjunan asiakkaana askarruttaa miten tulevaisuudessa käy lentomatkustajien, joiden julkista kulkua varten täyttä häkää rakennetaan Kehärataa. Suurinvestoinnin luvataan parantavan julkista liikennettä rutkasti: ”Pohjoisen suunnan lentomatkustajat vaihtavat kaukojunista Kehäradan juniin Tikkurilassa, josta matka-aika lentoasemalle on 8 minuuttia”.

Kulunut kunnon talvi on kuitenkin osoittanut, että paikallisjunat eivät pysy aikataulussa. Miten voidaan taata, että matkustajat varmasti pääsevät ajoissa lentokentälle, eivätkä jää vaihteiden jäätymisen tms. syyn vuoksi puolitiehen? Tuleeko siitä vain uusi hupailun aihe?

Entä miltä kuulostaa ajatus luotijunalla Helsingistä Ouluun? Taitaa olla paras vitsi ikinä!