Ensi viikolla olisi tarkoitus lentää Pariisiin. Eilen olisi vielä voinut perua hotellin ilmaiseksi, mutta porukka päätti olla perumatta ja katsoa tilanteen kehittymistä.

Lentämiseen on saatu uusi perspektiivi. Finnairin henkilöstöryhmien viime aikaiset lakkoilut ovatkin häiriöinä olleet vain pientä piiperrystä luonnonvoimiin verrattuna. Konkreettisesti se ilmeni viime perjantaina, kun turvatarkastajien piti jumiuttaa asiakkaat jonoihin. Tulivuorenpurkaus aiheutti lakkoaseen sulamisen käsiin. Nyt on koko toimiala pulassa, eikä siinä lentokenttäväellä ole nokan koputtamista.

Tulivuorenpurkaus on kuitenkin osoittanut, miten paljon ihmisten liikkuminen ja matkustelu on lentoliikenteen varassa. Tällä hetkellä Euroopan ilmatila seisoo hiljaisena ja taivaalla liitelee vain keväästä hurmaantuneita lintuja. Mediaa ja suurta yleisöä kiinnostavat syntymäpäiväjuhlat ja hautajaiset on vietetty odotettua hiljaisemmin.

Sopii toivoa, että tämä havahduttaisi muiden kuljetusmuotojen kehittämiseen entistä voimakkaammin. Eikö lentobisnes kuitenkin ole auringonlaskun ala? Siinä vaiheessa, kun öljy loppuu, olisi hyvä olla muut kuljetusmuodot järjestyksessä.

Suomessa osataan laivojen rakentaminen. Siinä saattaa olla meidän tulevaisuuden vahva toimiala ja voimavara.