Katsoin YouTuben videota ja oli kuin olisin katsonut pätkän jotain siirappista elokuvaa. Miten on mahdollista, että Iso-Britanniassa nousee lavalle nainen suoraan ei-mistään? Hän vaikuttaa vähän yksinkertaiselta ja on habitukseltaan mummumaisen harmaa ja vaatimaton. Hän poikkeaa täysin muista kilpailijoista sekä iältään että ulkonäöltään. Kisan kyyniset tuomarit pyörittelivät silmiään ja kohottelevat kulmiaan väheksyvästi ennen esitystä. He ja koko yleisö olivat enemmän kiinnostuneita hänen ulkomuodostaan kuin äänestään. Mutta kun hän tuon lyhyen haastattelun jälkeen alkoi laulaa, yleisö mykistyi ja tuomaristo nieleskeli.

 

Sensaatio tapahtui pääsiäislauantain Britannian talenttikilpailussa, ja ennen kuin viikko oli kulunut, skotlantilainen Susan Boyle oli maailmankuulu.

 

Tässä jos missä on aineksia uuteen tuhkimoelokuvaan. Tarina naisesta, joka sai lievän aivovamman syntymässään. Hän oli hiljainen lapsi, jota sen vuoksi kiusattiin. Hän ei ole koskaan ollut treffeillä eikä häntä ole koskaan suudeltu. Mutta hän on laulanut 12-vuotiaasta asti. Nykyisin hän asuu kahdestaan kissansa kanssa.

 

Enää häntä ei kiusata, päinvastoin. Katselin joitakin kommentteja täällä ja jonkun niistä voi tulkita suorastaan rakkaudentunnustukseksi, kun ihailija kokee kohdanneensa sielunkumppaninsa kuullessaan Susanin laulun.

 

Laululla voi olla mahtava voima! Ja vielä näin kyynisenä aikana, upeaa!

 

Talenttikilpailu jatkuu ja Susan palaa tuomareiden eteen ensi kuun loppupuolella, jolloin selviää, pääseekö hän jatkoon. Lieneekö paikalla enää sama ihminen, kun jo viikossa hänen elämänsä näyttäisi muuttuneen täysin?

 

Tiedä vaikka elokuvakäsikirjoituskin olisi silloin jo valmiina. Levytyssopimus varmasti ainakin.