Näinä aikoina rihkama on arvossaan. Joka paikka tursuaa blingblingiä, joka pyrkii kotiin. On paperienkeleitä ja käpytonttuja, kimaltavia tähtiä ja kiliseviä kelloja, leivosvuokia ja piparimuotteja, hohtavia palloja ja himmeitä nauhoja, ja kaikkea siltä väliltä.

Joka kodin ikkunalla on valoja ja ovilla kransseja. Etupihoille on ripusteltu halpamaista tuotettuja kynttilälyhtyjä. Pihapiiri vilisee tonttuja, poroja, rekiä ja pukkeja. En voi välttyä ajatukselta, että on menossa varustelu- ja koristelukilpailu. Ellei peräti taistelu.

Ylettömän tavaranhimon tuottama tuotanto johtaa kuitenkin äärimmäisyyksiin, kun kuluttajaviraston mukaan joka viides lelukin on kelvoton. Eli kertakäyttörihkamaa, joka voi olla vaaraksi lapselle. 

Mikä saa ihmiset merkitsemään reviirinsä rihkamalla, jotka pian täyttävät kaatopaikat?