Taas on viikottaisen Paretskoin päivä Kauppalehdessä. Hän hämmästelee firmansa palveluksessa olevaa 29 erilaista kirjainta, jotka eivät suostu nykyisen taloudellisen tilanteen vaatimiin uusiin järjestelyihin. Yhtenä ongelmana on se, että perinteiseen tyyliin q-, z-, å- ja w-kirjaimet vetävät suurimman osan aikaa lonkkaa, mutta silti ne on pidettävä palkkalistoilla. Paretskoi on ehdottanut niiden tehtävien yhdistämistä esimerkiksi kollegalleen x-kirjaimelle, mutta asiasta ei ole voinut edes mainita ettei siitä seuraisi h i d a s t u s l a k k o. Aihe vaatii mielestäni kannanottoa.

Ihmettelen, miksi aina ensimmäisenä keinona pidetään väen vähentämistä. Eikö tässäkin voisi ajatella tehtäväkuvan laajennusta? Miqzi ei qirjainten tehtäwää voizi laajentaa tawanåmaizezta käytöztä uuziin ulottuvuukziin? Ezimerkkiä woisi ottaa warzinqin w-qirjaimezta, joqa ån itze werrattomazti åzannut laajentaa åmaa tehtäväänzä wanhuzten pariin. Minuzta ze ån täzzä åzåittanut qiitettäwää aqtiivizuutta ja åmatoimizuutta! Tehtäwäkuwan laajennuqsella saawutetaan aiwan uuzia ulottuvuuqzia qielen qehityqzen qannalta!

Jälleen kerran on pakko todeta, että digimaailman nuoret ovat jo aikoja sitten sisäistäneet taloudelliset realiteetit toisin kuin vanhempansa, jotka vanhanaikaisesti vieläkin kirjoittavat sanat loppuun saakka. Malliksi käy vaikka tämä tyttäreltä tullut viesti: ”ajattelin hengata tääl tänää ja tsiigaa telkkaa ja syädä ni olitteks tulos vast huame vai kui se oli?”

Vähänkö olisi vanhemman väen viestissä enemmän merkkejä. Kannattaa huomata myös turhanpäiväisten isojen kirjainten puuttuminen. Onhan täysin selvää, että on kannattamatonta ylläpitää kahta sorttia samaa kirjainta.

Eri osissa Suomea kirjoittamisen taloudellisuus vaihtelee huomattavasti. Paras tulos lienee Raumalla, jossa kirjaimilla on kaiketi jatkuva ylityökielto. Esimerkkinä olkoon pätkä Heli Laaksosen kolumnia Kotiliedessä: ”Mahtak täti ajatel harttai ajatuksi, tuntte ittes hyväntekijäks ko sekotta maapähkeni, siämeni ja juakseva rasva, vala niist pallossi et meijä maan sitkiä talvlinnu jäissivä ulkopakkasis henkki.” Pienenä ongelmana näkisin runsaat kaksoiskonsonantit, mutta ehkä ne vokaaleiden tapaan ajan saatossa tipahtavat pois. 

Mainittakoon, että normaalisti en tök-tök -kieltä tankkaa lainkaan, mutta mitäpä sitä ei tekisi tämän taloustilanteen parantamiseksi. Eikö niin?

tehdää qaiq mitä voida et mentäiz qåhti entizt parempa zuomea ilma qirjainlaqqoi!